Väriä Syksyyn Kontista

Syksyllä vaahterat, koivut ja muut vihreät puut saavat ylleen ihastuttavan kullankukertavan juhla-asun. Lokakuu on kuitenkin nimensä mukaisesti alkanut aika harmaana -vettä tihruttaa napanöyhdän väriseltä taivaalta ja ihmiset möllöttävät mustien sateenvarjojensa alla naamat nutturalla. Itse koen että nyt on saatava jostain väriä elämään, siispä uhmasin kosteita luonnonvoimia ja tallustettiin toverien A&J kanssa Kierrätystavaratalo Konttiin, joka sijaitsee täällä Joensuussa Voimatiellä, siinä Prisman vieressä.

Laiskiaisena ja ajo-oikeudettomana olen käynyt harmillisen harvoin Kontin asiakkaana, vaan nytpä hokasin että eihän sinne ole matka eikä mikään käppäillä keskustasta vaikka hautausmaan poikki, tai teollisuuskadulta käsin jolloin voi tsiigata muitakin kirppareita siinä samalla. Ja bussikin kulkee, voe juku!

Nyt on saatava jostain väriä elämään, siispä uhmasin kosteita luonnonvoimia ja tallustettiin toverien kanssa Kierrätystavaratalo Konttiin

Pidän Kontin toimintaperiaatteesta; tuotto lahjoitetaan Punaisen Ristin kautta hyvään tarkoitukseen. Niinpä sekä ostamalla, että lahjoittamalla (hyväkuntoista, puhdasta tavaraa ja vaatetta) on helppo lyödä kortensa kekoon edes hitusen paremman maailman puolesta.

Vaan hypätäänpä nyt kuvien kautta värikkääseen Kontti-seikkailuun jossa tukkani on huonosti mutta mieli sitäkin muiskeampi!

Kas, selvisimme perille sateen valuessa poskipäiltä. Ja mulla on asiaan kuuluvasti pelkkää kirpparikledjua päällä, lukuunottamatta sateenvarjoa ja sukkiksia. Oikealla näkyykin kätevästi Kontin aukioloajat.

Heti sisään astuessa silmääni lävähti tooosi värikäs vaatejuttu. Oisko liiankin värikäs jopa mulle -jätin rekkiin.

Ihanan siro keinutuoli. Jos meille vaan mahtuisi...

Joensuun Kontti Kierrätystavaratalo on valoisa ja avara, siisti ja kovin hyvävibainen paikka. Sisustustavarat on kätevästi väreittäin aseteltu, jolloin voi suoraan löytää vaikkapa kupin, kipon tai verhot haluamassaan värissä.

Huiskean vihreä pöytäliina, eikä hinnalla pilattu!

Pinkin ja punaisen ystävälle ja käteväkätiselle lankaa

Jotain sinistä...

Englantilaisia juomalaseja, ehtaa retroa

Minun teini-iän väriset verhot

Ei voi olla söpömpää, kisuli ja vauvva!

Maanläheiset värit tekstiileissä on in! Mutta kävisikö tuollainen ryijy minun kotiini? Tiedä häntä.

Keksipä tähän nyt kuvateksti...

Aivan hirrveen kivan värinen lyhtylamppu

Tällä vois naputella vaikka romaanin

O'ou, nyt tein löydön...

Wooot, Lada-merkkinen ompelukone! Taustalla kattava kirjaosasto.

Nilkantappajakenkäset, mutta ah niin ihanan väriset. Mainitsinko muuten että päälläni oleva kolttu on Kontista ostettu? No nyt mainitsen.

Kuin karkkia!

On se niin väärin kun en osaa kävellä korkkareilla, mun nilkat näyttää superkivoilta

Kontista saa kaikkea pientä ja hassua kilotavarana, vaikka askarteluun. Papiljoteista saa väkerrettyä kaulanauhan, uskokaa oon kokeillut.

Kilotavaraosastolta bongattu ysärimallinen hiusjuttu ja matkamuistoukkeli.

Jos oisin ollut autolla ja jos ois ollu enemmän rahhaa ja jos ois tarvetta niin tämä pikku kattila ois minun

Harras hetki kesken seikkailun. Taustalla tauluosasto.

Maria Jotunin romaani, tää on yksi suosikeistani.

Leluosaston lyylit.

Sitten oli aika käydä vaateosaston kimppuun. Löysin heti muiskean retrotakin jossa kylläkin oli liian lyhykäiset hihat.

Keksin koota naistenvaateosastolta itselleni #päivänasun. Ei ollut vaikeaa löytää kivoja kuteita, joskin kivoimmat oli liian pieniä. Syytänkö nyt tästä Kontin lahjoittajien pienuutta vai omaa isouttani, öh. Kokosin asun ja laskin hinnat, sain kokonaisuuden päälleni noin 40 eurolla. Ei paha, ei yhtään.

No vähän on tiukka paita, mut niin kivan värinen. Housutkin mahtui ja taisivat maksaa alle vitosen.

Nuo kengät murhasi minun jalat. Pusero on Marimekkoa, ja aika upea!

Hiiih, aika riisua ja lähteä kotiin. (siis en mie alasti kotiin mennyt, riisuin vain nuo Kontin vaatteet)

...

 Vaan annas olla, ennen kuin ehdin lähteä piti mun lunastaa itselleni tuo keltainen ryijytyyny ja kuvissa näkyvä Marimekon pusero (vaikkei se nyt niin värikäs olekaan niin onhan se aika ihana). Eli löysin kuin löysinkin itselleni väriä tyynyn muodossa, ja sekös pisti suupielet virneeseen. Sadekin loppui kotimatkalla.

ps. Kaikki kuvat otti Jani Penttinen

Loppukevennys