perjantai 31. elokuuta 2018

Mitä minun laatikoista ja kaapeista löytyykään?

Olen blogissani julkaissut useita henkilökohtaisia asioita itsestäni, mutta sanonpa; tämä jänskättää enemmän! Eli pääsette nyt hanipumpulat vakoilemaan kaikessa karseudessaan ja järjestelmällistöttömyydessään (kyllä, tuon sanan keksin juuri) mun kodin laatikoita ja kaappeja, iiiiik!



Vaatekaappi



vaatekaappi sisältää:


Paitoja, puseroita, neuleita, mekkoja, hameita, housuja -kaikki ihanassa mytyssä.

Laatikoissa alusvaatteita, eli rintsikoita ja pikkareita. Sukkia, sukkahousuja, legginsejä, toppeja ja yövaatteita.

Miehen puoli oikealla, on avovaimoonsa tullut siisteydessä!

Juu, tartteis vähän järjestellä, vaikka oon sitä mieltä että jos sieltä löytää haluamansa ja ovet mahtuu kiinni, se on ok.




Yöpöydän laatikko

Sisältää:

Kolme laturia (mm. iPhonen rikkinäinen, älkää ostako Biltemasta moisia, hajovaa heti)

Marimekon kukkaropussi jossa sähköröökilitkuja

Huulirasva

Käsivoide

Nikotiinilaastareita

Kesken jäänyt ristipistotyö (tulossa taulu vessaan: 'Don't Worry, Pee Happy')

Hakaneuloja, koruja ja hiuspinnejä



Makuuhuoneen lipaston MIES-laatikko

Sisältää:

Uunintiivistysainetta

Työkaluja kuten pihtejä, puukkoja, pistimiä ja meisseleitä

Sinooperin konkurssimyynnistä ostettuja kellokoneistoja (joululahjat teen tänä vuonna ite)

Tiimalasi?

Riippumaton säilytyspussi

Punaista glitterliimaa??

Ruuveja, nastoja, nauloja, saranoita, You name it.






Jääkaappi

Sisältää mm. dyykatun juustokuvun ja järkkäämästämme Ravintolapäivästä jäänyttä körpäkkää iso jäätelöastiallinen. (Körpäkkä on pannulla tehtyä kasvispöperöä). Oisko jo aika luovuttaa ja heittää körpäkkä-astian mahdollisesti homehtunut sisältö biojätteeseen..?




Jääkaapin viereinen kaappi ja leipälaatikko

Sisältävät:


Kakaneritysruokaa Susun suolelle

Vitskuja ja hivenaineita

Samarinia ja Juice+kapseleita (juu, menin joskus lankaan ja söin noita, ihan pöhköä sanon nyt)

Teippiä ja nastoja

Yskänkarkkia ja venäläinen suklaakonvehti

Postikortteja (niin omia printtejä kuin muidenkin)

Lapsen tuunaamaa ÄNRYBÖÖRDs -tulitikkuaski




Ruokakaappi (kuiva-ainekaappi)

Sisältää:


Laituri-kahvilasta saatua merisuolaa

Sokeria monenlaatuista

Timolle kissannaksuja

Vi-sibliniä Susun suolelle juu

Glögiä viime vuodelta

Vanhaksi mennyttä taco-maustetta

Popkornia ja siirappia lapsille

Käytöstä poistettuja lautasia

Miehen exän kattila :D




Tiskikaappi

Sisältää:

Poikien juomapulloja treeneihin ja skeittaukseen

Rumia muoviastioita

Tyhjä mehukanisteri

SodaStream-pullo

Maalaustela

Kaksi kuksaa

Susun terveysjuoma-sekoitin




Pakastin

Sisältää:

Pari vuotta vanhaa lampaankylkeä

Valkoisia ja mustia viinimarjoja tältä vuodelta

Leipää jota ei muisteta koskaan sulattaa vaan ostetaan uutta

Vegaanipitsaa

Koiralle luunpaloja joista se saa ribulin

HEMAPA-pussi

Kylmäkalle

Jotain epämääräistä sapuskaa irtokarkkirasiassa




Ylin vetolaatikko


Sisältää perus-hyväksihavaitussa HAA-VEI-LU -järjestyksessä olevat ruokailuvälineet ja jonkun säästämiä leipäpussinsulkijoita.




Kodin suuri RYTÖlaatikko

Sisältää kaikkea mitä voi kuvitella tarvitsevansa, kynistä koirankampaan ja puuterista sähkötupakkaan.




Olohuoneen viihdekeskus

Sisältää:

Miehen tekemä pienoismalli jostain projektista

Kissojen punkkilääke

Johtoja keltaisessa keksilaatikossa

Stereosysteemi

Viini- ja viinalasit

Paperia niin piirrustukseen kuin kirjoittamiseenkin

LP-levyjä ja minun teininä polttamia cd-levyjä



Olkkarin rytöloota

Sisältää:

Koiran ja kissan kynsisakset

Rikkonainen kännykkä

Venäjän ruplia kolikoina ja seteleinä

Led-tuikkuja

Puukon tuppi

Pyörän lamppu ja kissansilmiä

Valkoinen lyijykynä


Loppukevennys-Piuha





Kahvi- ja teekaappi


Sisältää teetä, kahvetta, kissanruokaa ja suodatinpusseja. Piuha on aika muiskee kisse, eikös!


Pusssss

-SUSSSu

keskiviikko 29. elokuuta 2018

10x Kotikuva sellaisena kuin se on

Söpötti bloggaajakollega Vilma haastoi jokin aika sitten kuvailemaan kotia sellaisena kuin se on juuri sillä hetkellä, eli ilman tuunausta, puunausta ja asettelua. Minähän nappaan haasteen vastaan, joskin nössöpyllynä vasta näin siivouspäivän jälkeen. Vaan jotta sotkua on kyllä jo kertynyt eilisen jälkeen ihan muiskeasti, eli saatte nähdä sitäkin.

Ensin näkymä kotiovelta eteiseen ja 'kodinhoitohuoneeseen':


Remonttivälineitä, kenkiä, roskaa ja sähkömiestä odottavia sähköjohtoja, kaikki sulassa sovussa ja kauniissa vastavalossa.

Vilkaisu vessaan, jossa onkin aika siistiä:


Tarkemmin kun tutkiskelee, on lavuaarin reunus täynnänsä miehen partakarvoja...



Suihkutila. Lattia maalataan tällä viikolla harmaaksi, ja seinä saa päälleen nätin tapetin.

Loiks makkariin!


Sänky petaamatta, koira nuolla lutkuttaa tassuaan. Sängyn alla näkyy isännän iltapilsneri-tölkki. Oikealla kirpparikama-pussi ja Huttusen peti.


Likaiset sukat ja kodinhoitohuoneeseen tuleva lamppu pöydällä, sekä kasa remonttijätettä.


Timo rrakastaa uutta sohvanpäällysmattoa. Etualalla sotku, matkalla jonnekin.


Työtilastani tuli hetkellisesti varasto kaikelle sekavalle.

Lopuksi ruokailuhuone olkkarista päin:


Kissojen kakka-astia on nyt väliaikaisesti tuossa, haju on välillä karsea. Kuppi pöydällä näyttää asetellulta, mutta ei ole.



Oikealle katsottuna: Kulttuurikahvila Laiturin (rip) kanteleen sain, se on ehana.

Kymmenes kuva ja loppukevennys:



Minä ilman puunausta ja pakkelointia, yöpaidassani.

Haastan kaikki bloggaavat lukijani samaan, eli 10 kuvaa asunnosta sellaisena kuin se on!

Linkatkaa postaukset vaikka mulle tähän,


Pus
-Susu

tiistai 21. elokuuta 2018

Kovat Tyypit EI Kiusaa


Tämä postaus on muhinut tuolla sopukoissa ja luonnoksissa siitä asti kun koulut alkoi tänä syksynä. Aihe on vakava, ja aina ajankohtainen. 

Minun piti alunperin kirjoittaa omista kokemuksistani niin koulu- kuin työpaikkakiusattunakin ja siitä kuinka selvisin. Kuinka esimerkiksi päällysvaatteeni varastettiin alakoulussa liikkatunnin aikana ja jouduin kävelemään kotiin sukkahoususillaan, nöyryytettynä itkien. Olen edelleen katkera, kyllä, ja halusin tänne blogiin purkaa näitä tuntemuksia. Mutta eräs tilanne jokin aika sitten muutti tämän postauksen sisällön.

Näin lähikahvilassa erään henkilön, kenen olemassa oloa en ollut edes muistanut. Hän kävi samaa yläkoulua. Samaa luokkaa kolmen vuoden ajan. Miksi kummassa en ole miettinyt tätä ihmistä lainkaan kahteenkymmeneen vuoteen.



Haluan pyytää anteeksi sinulta, koulutoveri K. 

Sinä olit hiljainen, hieman erikoinen tyyppi. Lahjakas, erilainen, helppo uhri. Olen pahoillani kun osallistuin sinulle nauramiseen selkäsi takana. Olen todella pahoillani kun en tehnyt mitään kun reppuasi potkittiin käytävällä. Olen äärettömän pahoillani että sinua syrjittiin, että sinulla ei ollut ystäviä. Minulle oli tärkeämpää olla suosittu, Kova tyttö. Nyt tiedän että en ollut mitään muuta kuin määkivä lammas muiden joukossa, siinä joukossa joka sinua kiusasi.

Olen pahoillani että unohdin sinut.


Jos voisin palata ajassa taaksepäin, olisin puolustanut sinua. Tai palaisin edes siihen viime viikkoiseen iltapäivään jolloin näin sinut kahvilassa. Olisin voinut tulla juttusille, pyytää anteeksi kasvotusten. Mutta en uskaltanut.

Toivon sydämestäni että sinulla on nyt kaikki nyt hyvin. Anteeksi sinun ei tarvitse, eikä pidä antaa. Tärkeintä on näyttää kaikille, sinua kiusanneille ja kiusaamisen mahdollistaneille, että sinä pärjäät.



Anna anteeksi.

-Susu

torstai 16. elokuuta 2018

Viikon Lista - Hot ja Not


HOT: Uudet tatskat!

Toveri Karoliina, nykyinen vakkaritatskaajani, tökki jalkaani ja siihen muodostui ihastuttavia pilviä! Hauskin on tuo kansikuvassa oleva, reiteen hakattu kiukkubilvi. Sitä kun katsoo toisin päin eli minusta kohti, näyttää kuin se hymyilisi. 

Annoin siis Karoliinalle vapaat kädet taiteilla ketaraani, koska tunnen hänen tyylinsä joka on vallan muiskea. Minusta tuo kuvastaa (kun aina kaikki kysyy että mitä sun tatskat meinaa noin niinku syvällisesti) hyvin sellaista ulkopuolisuuden tunnetta mikä valtaa mut aina suuressa porukassa. Muut pilvet on iloisia möllyköitä tuon kuumailmapallohässäkän ympärillä, kun taas yksi pilvi on erillään ja salamoi kiukkuisena.




väritellään ne joskus

NOT: Mamman mielipide uusista tatskoista

Heh, ei ymmärtäny hiä lainkaan. Kysyi vielä että olinko kännissä kun noita otin! 

No en ollut. 



Kättäkin työstettiin vähän lisää.


HOT: Kermainen kasvissosekeitto

Keitin uudet potut kuorineen, porkkanaa ja tällähetkellä himokallista parsakaalia. Sekaan ruokakermaa 2dl ja koskenlaskijaa melkein koko köntsä. Hitokseen suolaa ja pippuria -koko satsi sörsseliksi ja suuhun ja mahaan.



NOT: Omena-mustikka-piiras pullapohjaan

Oman pihan rupiset omenat ja pakastimesta viime vuotiset mustikat käyttöön. Pohja ei kohonnut. Täytettä liian vähän. Seassa jauhoklönttejä. Nami nami, onneksi poikasille taisi maistua.



HOT: iloinen VAUVVA


Pikku-Vipe, veljeni 8-kuukautinen tytyli. Olen ollut häntä hoitamassa tässä parina päivänä, ja sain otettua hauskan vauva-selfien (jonka taidokkaasti äsken sensuroin). Kuvasta teetän printin mummokullalle.


NOT: menkkahirmuisuus

NE on tuloillaan. Tunnen kuinka alavatsa kiristyy, hermo kiristyy ja vaatteet kiristää. Paino on koholla, keho täynnä nestettä. Ja sama ruljanssi taas ensi kuussa. Ja sitä seuraavassa. Pah tulis jo vaihdevuodet.




kontaktimuovitin itseni


HOT: Ifolor

Tilasin Ifolorilta kymppikuvia. Tilaus oli helppo tehdä, latasi vaan kuvat ja paineli riks raks rukseja. Parikymmentä kuvaa maksoi pari euroa, yhteensä tilaus oli vitosen luokkaa! Kuvat tulee postissa, kätevää ja edullista.


NOT: Pari painotaloa


Asiakkaan puolesta tein tarjouspyynnön kirjan painattamisesta. Kumpikaan painolafka ei vastannut pyyntööni mitään. Pitäkää tunkkinne, teetän kirjan ulkomailla sitten!!




Keväällä oli mukava sää.



HOT: Sää

Ihanan vilpoisaa mutta aurinkoista.



NOT: Sää


Liiaksi viluttaa jos ei tajua pukeutua lämpimämmin. Auringossa tulee liian kuuma kun on pukeutunut lämpimämmin.




Loppukevennys:


I'ts all about the angle, sanoo nuori, hassunmuotoinen Huttunen.


Pus,

Susu

lauantai 11. elokuuta 2018

Introvertti vai Ekstrovertti? Eikun Ambivertti!

Moni joka minut tapaa eka kertaa, saattaa saada käsityksen ihmisestä, joka katsoo silmiin, kuuntelee, hymyilee ja puhuu kun on asiaa. Olen ainakin näennäisesti hyvä small-talkissa ja kuuntelemisessa, osaan pitää puheita ja esitelmiä, ja olla niin sanotusti huomion keskipisteenä. Tämä kuitenkin vain esiintymistilanteessa, esimerkiksi kadulla kulkiessa ahdistun jos joku sattumalta tuijottaa ohikulkiessa. 

Tiedän ettei se ole niin mustavalkoista kuin tässä testissä, mutta kyllä koen olevani introvertti enemmän kuin ulospäin suuntautunut ekstrovertti. Eli mitä useampi 'kyllä' -vastaus, sen introvertimpi olet:

1. Suosin kahdenkeskistä keskustelua ryhmäaktiviteettien sijaan.

Vastasin Kyllä, olisin kaivannut vaihtoehtoa Sekä Että. Olen kehno ryhmäihminen, mutta en siksi että olisin hiljainen ja muiden mielipiteisiin alistuva. Jos minulla on hyviä ideoita, haluan suunnattomasti lyödä ne läpi ryhmässä ja teen kaikkeni saadakseni ääneni kuuluviin. Harmikseni useimmiten mielipiteitäni ei ole kuunneltu, mikä suututtaa joskus liiaksikin.

2. Ilmaisen itseäni mieluiten kirjoittamalla.

Vastasin Ei. Minä puhun, huudan, karjun ja laulan parhaiten.


3. Nautin yksinolosta.

Vastasin Kyllä. Toissa päivänä huutelin Facebookissa yli 600 kontaktilleni että kuka lähtisi mun kanssa markkinoille seikkailemaan. Huojennuin kun kukaan ei vastannut, menin sinne yksin ja vietin tosi kivan päivän ihanan itseni seurassa.


4. Mielestäni välitän vallasta, rahasta ja statuksesta selvästi vähemmän kuin keskivertoihminen.

Vastasin Kyllä. Tämä on ehkä tottumis- ja kasvatus-kysymys. Ei meillä lapsena koskaan äiti vaatinut meistä mitään suurta ja mahtavaa, kunhan hoidettas asiamme kohtuu hyvin ja oltas onnellisia. Nyt vanhempana olen tyytyväinen että selviän jotenkuten rahallisesti, ja saan tehdä työkseni mitä haluan vaikka statukseni onkin osa-aika-työtön. Ja joo, olen aika vaatimaton vasemmistolainen, jos sillä on mitään merkitystä.



5. En pidä small talkista, mutta nautin hyvin syvällisistä keskusteluista, jotka koskevat minulle tärkeitä asioita.

Vastasin kyllä. Kumpikin on pidemmän päälle puuduttavaa.


6. Saan usein kuulla olevani hyvä kuuntelija.

Vastasin Kyllä. Vaan tietäisittepä miten vaikeaa minun on todellisuudessa keskittyä muiden tarinointiin. Oon tosi pahasti keskittymisvammainen.



7. En pidä riskinotosta.

Vastasin Ei. Todellakin otan riskejä ihan kaikessa, pois lukien aktiviteetit joissa voin satuttaa itseäni fyysisesti tai KUOLLA. Ei minulla ole mitään hävittävää!


8. Nautin työstä, johon voin uppoutua täysillä ilman keskeytyksiä.

Vastasin Kyllä. WORD.

9. Vietän syntymäpäiviäni hyvin pienimuotoisesti, ainoastaan muutaman ystävän tai perheenjäsenen kesken.

Vastasin Ei. Kolmikymppisjuhlani nelisen vuotta sitten oli isot bakkanaalit Pakkahuoneella. Rakastan juhlia, varsinkin jos itse järjestän ne. Toveri Reetta miettikin eilen meillä iltaa istuessaan että enpäs ole vielä pitänyt tupareita tässä huushollissa. Tuumasta toimeen, heti kun remppa on valmis. Ja ensi keväänä on minun 35v, ja miehen 40v -bileet, en malta odottaa!



10. Minua kuvaillaan usein hiljaiseksi tai rauhalliseksi.

Vastasin Kyllä. Totuus on kyllä ja ei. Hiljaisuuteni riippuu ihan seuran laadusta ja humalatilasta.


11. En mielelläni näytä muille työtäni ennen kuin se on valmis.

Vastasin Kyllä todellakin. Inhoan jos joku näkee keskeneräisen työni, mutta valitettavasti joskus on pakko näyttää asiakkaille välivaiheen juttuja. Yh.


12. En pidä lainkaan konfliktitilanteista.

Vastasin kyllä, mutta voi juku joskus pieni riita tai miksei isokin tekee gutaa! Varsinkin jos minä olen oikeassa :D


13. Työskentelen parhaiten yksin.

Vastasin hell Jeah! Mutta joskus on kiva tehdä lyhyitä projekteja hyvien tyyppien kanssa.


14. Ajattelen aina ennen kuin puhun.

Nope. Ja ilmeisesti kirjoitankin ennen kuin ajattelen!



15. Tunnen itseni väsyneeksi aina kun olen olen ollut ulkona ihmisten seurassa, vaikka olisinkin nauttinut olostani.

En tiedä. Vastasin kuitenkin kyllä. Rakastan ihmisten seuraa, varsinkin jos on mahdollisuus välillä ja varsinkin lopuksi vetäytyä omiin oloihinsa.




16. Annan puheluiden usein mennä vastaajaan.

Kyllä. Tai paremminkin en vastaa puhelimeen ja soitan sitten takaisin kun olen henkisesti valmis.


17. Jos pitäisi valita, viettäisin mieluummin viikonlopun tekemättä yhtään mitään kuin tehden koko ajan jotakin.

Kyllä. Kyllä ja kyllä ja kyllä. 



18. En pidä usean asian tekemisestä samanaikaisesti.

Nej. Tai siis en hirveästi pidä, mutta teen silti.


19. Pystyn keskittymään helposti.

En pysty. Vastasin siis Ei. Mutta toisaalta joskus keskityn johonkin hommaan niin kovasti että unohdan tyyliin hengittää.


20. Luokkahuoneessa pidän enemmän luennoista kuin keskusteluseminaareista.

Vastasin ei. Ehkä siksi koska inhoan luentoja. Olisin tosi huono yliopisto-opiskelija, tykkään vuorovaikutustilanteista ja myös opin keskustellen ja käsillä tehden. AMIS 4EVER!


Jaahas.

Tässä muutamia ambivertin piirteitä (lähde): 

Pystyn työskentelemään hyvin sekä ryhmässä että yksin, en oikeastaan pidä kumpaakaan toista parempana.

Oloni ei ole epämukava sosiaalisissa tilanteissa, mutta väsähdän, jos olen jatkuvasti ihmisten keskellä.

Olen mielelläni huomion keskipisteenä, mutta en halua, että huomio jatkuu pitkään.

Jotkut pitävät minua hiljaisena, toiset todella sosiaalisena.

Minulla ei ole jatkuvaa tarvetta touhuta ja edetä elämässä, mutta kun olen jatkuvasti toimeton, kyllästyn.

Uppoudun yhtä helposti omiin ajatuksiini kuin hyvään keskusteluun.

Small talk ei tee olostani epämukavaa, mutta pidemmän päälle se käy tylsäksi.

Luottamukseni muihin ihmisiin vaihtelee. Toisinaan olen epäileväinen, joskus sukellan sen enempää ajattelematta.

Jos olen liian pitkään yksin, tylsistyn. Toisaalta väsähdän, jos olen liian paljon muiden seurassa.


Että semmosta.


Kuvat: Miikka Martikainen


Introvertti-testi löytyy osoitteesta www.introvertit.net


oli muuten ihan stanan kuuma tällä Pride-puistojuhlakeikalla. Peruukki ja lippa = SAUNApää







perjantai 10. elokuuta 2018

Syksy saa tulla


Oon sellanen välivaiheen ihminen. Kevät ja syksy, ne on minun vuodenaikoja. Nyt kun on ollut höpöhelteet niin sitäkin suuremmalla nautinnolla pukeudun syksyksi lämpimiin, värikkäisiin tai murretun värisiin neuleisiin, pipoihin ja polvisukkiin.

Kotiin olen ostanut lyhtyjä ja led-kynttilöitä. Huomenna kerään mustaherukat pakkaseen, ja lannoitan kasvihuoneen kurkut että jos ne ehtisivät vielä tehdä hedelmää. H&M:ltä tarttui mukaan pinkki oversize neuletakki. Syksy saa tulla.


Näistä virkkaan pipot itselle ja kavelille




Uudet verhot akkunassa, alle 17 e Carlsonilta



Pieni pyöreä maljakko Jyskistä eurolla



KupittaanSaven legendaarinen Matti ja Maija -vaasi, kustansi 2 e koska takana on iso rikama. Kuva kuolleesta (!?) lapsesta on takuuvarma keskustelun aloittaja!




Kehikko/kori alle 7e Carlsonilta




Kontista uusin ikoni, 3e. Alla oikealla wanha valokuva Realisointi Vataselta, 5e.




Pyöreä taulu ja mustepullo Fidasta, lyhty Jyskistä.




Vihreät pallovalot kirpulta 5e


Tämäpäs oli turha postaus.


Haluaisin kirjoittaa enemmän siitä mitä minulle oikeasti kuuluu. Haluaisitteko te lukea enemmän oikeasta elämästä?


Loppumasennus:









-Susu

maanantai 6. elokuuta 2018

Lempimusiikkia

Musamakuni tulee ja menee, muuttuu ja kehittyy. Milloin diggailen Lady Gagaa (oikeasti, muijahan on nero!) tai tuntemattomampia ug-artisteja, on joitain bändejä ja levyjä jotka ovat sykähdyttäneet niin että ne soivat edelleen kotonani. Osa näistä artisteista on vaikuttanut myös omaan musatuotantooni, vuosien takaisesta Jouko ja Rusina -duosta Vanha Tyttö -bändiin ja niin edelleen. Tässäpä osa lemppareistani; olen rajannut tykkäykset  pelkästään omistamiini äänitteisiin. Mikäli lähtisin listaamaan kaikkia suosikkejani Spotifyistä ja muualta niin voishan tuota tulla pitkä postaus.

Sykähdyttävin biisi


Pikku tytynä kerran, isäni pyysi minut autoonsa istumaan. Se laittoi kasettiradiosta soimaan Hectorin Kadonneet Lapset -kasetin (Love Records, Suomi 1978). Tuulisina öinä, Postitoimistojuttu, Ei Mittään, Insinöörin Unet...ihan huippubiisejä kaikki. Erityisesti nimibiisi Kadonneet Lapset kappale sykähdytti -itkuinen iskä sanoi että se kertoo hänen elämästään. Isä oli tuohon aikaan laitoskierteessä, piintynyt alkoholisti, eronnut vaimostaan ja vailla työtä tai vakituista asuntoa. Kappaleen sanat tosiaan olivat kuin hänestä kirjoitettu -ymmärsin ne niin jo lapsena.


Niin tyhjänä vuoteen nään, piiloitan tyynyyn pään
Ja jään miettimään miksi täällä mä oon?
Teen sätkän ja hoitajan mä nään ovelta katsovan
Se kai luulee mun kuuluvan kalustoon...



Mä itseäin kotona löytänyt en
Enkä juuri muitakaan...
Mä yksin jäin lopulta hakeutuen
Vain joukkoon sieltä muuttavaan

Niin kuin hautajaissaattona lähdettiin
Ja kaikki juuremme katkottiin
Nykyaikainen on tämä tie evakon
Se johtaa kylästä kaupunkiin
Me lähdettiin, ja itkettiin
Kun tajuttiin: me eksyttiin





Kun olin jo nuori aikuinen, löysin levyn cd-muodossa Anttilan alelaarista. Ostin sen isälle, kun hänen ikivanha kasettinsa oli jo kulunut puhki. Isällä ei kuitenkaan ollu cd-soitinta, niin levy jäi mulle ja ahkeraan kuunteluun. Myöhemmin, isin jo kuoltua, löysin kirpparilta saman levyn kasettina ja älpeenä, eli nyt omistan sen kolmessa eri muodossa. Edelleen kuuntelen sitä hetkittäin, varsinkin kun ikävä isää kohtaan iskee tai tekee mieli muuten vain kyynelehtiä.
Piikin pyydän vain, se on mun huomistain
Hoitaja pimentää muun puolestain...

Lempi-CD:t




Eli kompaktilevyt joita ei ajan hammas ole purrut ja joita kuuntelen useasti edelleen.


Ylimpänä all time favourite -yhtye jo 2000-luvun alkupuolelta, MR BUNGLE. Sekopäiset kolme levyä ne teki ennen kuin Pattonia pyydettiin mukaan Faith No Moreen, ja jokainen noista kolmesta on tyyliltään erilainen. Siksipä oli hankala valita mukaan vain yksi, eli tuo Disco Volante. Se on levyistä ehkäpä avantgardistisin, monen mielestä varmasti liian taiteellinen ja vaikea kuunnella.


Herb Albert on iloista amerikkalaista viihdemusiikkia. Sain tuon levyn vähän läppänä joululahjaksi, ja siksipä kuuntelen sen kesäisiä säveliä varsinkin jouluisin. Sen alla ehkä paras levy mitä on koskaan tehty, OK Computer. Erityisesti kappale Paranoid Android ja sen musiikkivideo tekivät suuren vaikutuksen pikku-Susuun aikoinaan. Huuuh kylmät väreet.







Mew-yhtyeen And The Glass Handed Kites soi taustalla kun nuoruuden poikkis jätti mut syntymäpäivänäni. Hih, ei mennyt kauaa kun levy palasi taas suosikiksi noinkin traumaattisen tapahtuman jälkeen. Peaches taas on huippumuikkeli ja levy on hauska angstikattaus; asennetta löytyy enemmän kuin sinulta ja minulta yhteensä!


The Velvet Undergroundin ja Nicon "Banaanilevy" on jaetulla ykkössijalla maailman parhaiden albumeiden pallilla, ja sieltä löytyypi myös The Smashing Pumpkinsin Mellon Collie and the Infinite Sadness. Voi kuola miten muiskeeta musakkia!!







Top3 omistamani soundtrackit: Juno-kokoelma, Air-yhtyeen musiikki The Virgin Suicides -filkkaan (joka on muuten yksi ihanimmisti ja kauneimmista leffoista juuri musiikin takia) sekä Angelo Badalamentin säveltämä legendaarisen Twin Peaks -sarjan tunnarilevy. Se soi varsinkin syksyisin, tiedä miksi. Soundtrack-levyt on hyviä jos tykkää jostain tietystä kappaleesta muttei halua ostaa kokonaista levyä. Näin kuulkaas ennen vanhaan kun ei ollut näitä kaikenmaailman suoratoistopalveluita ja spotifaita ja blöö *vanha mummeli pui nyrkkiä*







Tämän levyn poltin lukioikäisenä itselleni ja isäpuoli askarteli kannet. Tykkäsin ja tykkään, ja nyt löytyi Vatasen Realisoinnin levyosastolta ihan ihka aito versiokin autokuunteluun. Tämä kuvassa oleva piraatti pitäisi heittää mäkeen, on niin naarmuinen ettei enää levysoitin toista.

Vinyylit: 






Kuvasta löytyy mm. Blondieta, Talking Headsia ja B-52'sia, X-ray Spexiä ja Hurjia Poikia. Yksi uusimmista tykkäilyistäni on brittiyhtye, vinksahtanutta postpunkkia tai jotain sinne päin esittänyt The Fall, jonka levyjä omistan viisi. Menneessä aikamuodossa siksi koska yhtyeen laula Mark E. Smith menehtyi tänä vuonna :'(


Omistan jonkin verran älppäreitä (n50kpl). Jonkin verran eli ne on kaikki sellaisia joista oikeasti tykkään, cd-levyinä löytyy sitten epämääräisempää kamaa. Ei se määrä vaan laatu, vai mitä. Miehelläni on ihan kiva punk-levy-kokoelma, mutta nyt en lähde niitä listaamaan.


Kasettiloita





Uskon vakaasti että C-kasetit tekee vielä paluun mainstream-bändienkin joukossa. Mun lempikasetti on ehdottomasti The Zombiesin kokoelma, tätä ihanuutta en omista muussa muodossa lainkaan. Odessey and Oracle -levy on kyllä hankittava, sehän on jumaliste paras! EDIT Ainiin ja onhan mulla Guggenheim Projektz'in kasettikin, se on hyvä se.


Loppukevennyksenä lempi-huumoribiisini Ylviksen laulujen lisäksi ----> KLIK


Musmus,


Susu