maanantai 22. huhtikuuta 2019

Päänsisäinen ruma olo.

Pääsiäinen vetelee viimeisiään. Ei ole tämä juhlapyhä näkynyt meidän arjessa (ja juhlassa) juurikaan. Lapsi etsi ja löysi kindereitä, söimme kolme päivää makaronilaatikkoa, pajun oksat saivat jäädä kasvamaan enkä virponut ketään. 

Eilen kävin punttisalilla, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Mietin treenin jälkeen pukuhuoneessa vallan hikisenä ja punaisena, että olenpas ruma ja kulunut. Miksi muut naiset salilla näyttää niin sutjakoilta ja näteiltä, eikä hikoile lainkaan. Ei pitäisi vertailla, mutta en voinut muutakaan.

Välillä sitä vaan tuntee olonsa surkeaksi, vaikka totuus olisi toinen.

Pitäisi laittaa kasvihuone kesäkuosiin. Iso homma, kuten näette.

Puutarha näyttää ihan minulta. Lumen alta paljastuu möhnä ja pöhnä.

Näin unta että ajelin itselleni sentin pituisen siilin. Olin unessa aivan todella nätin näköinen, ja aamulla herätessä mietin jo hetken että Hyvä idea. Olen aika impulsiivinen hiuksieni suhteen (sekä kaiken muunkin), toissa viikolla halusin leikata itselleni lyhyen polkkatukan. Onneksi päätin odotella yön yli, jolloin tulin päätökseen että antaa kasvaa vaan.

Jotain piti kuitenkin tehdä sille haalistuneelle pinkille, joten värjätä pätkäytin tumman harmaaksi. Mennään nyt tällä hetki.


Ootd: Mustaa.

Nyt kesän kynnyksellä sitä miettii ulkonäköasioita enemmän, liikaa.

Ostin lauantaina kirpparilta pari uutta mekkoa. Toinen ei mahtunutkaan päälle. Se olikin M-kokoa, sitä kokoa jota käytin parisen vuotta sitten. Pannahinen, ei auta kuin pitäytyä tässä pt:n määräämässä liikunta- ja ruokailukuviossa ja antaa ajan kulua. Mekko voi hyvin mahtuakin joskus vuoden päästä.

Haalistuneet lippuset kasvihuoneen katossa.

Piuha rakas käyskentelee vapaana pihalla, se ei onneksi lähde kauas. Kaulapanta pitäisi laittaa. Mulla on sinistä eye-lineria.

Nurmikon hoitoa.
Huoh. Kai on tärkeintä päästä eroon ajatuksesta että olisin jotenkin epäkelpo. Olenhan ihan muiskea muikkeli, omanlaiseni ja minun näköinen. Piuhakin tykkää minusta.

Ruokailuhuonekin kaipaisi remonttia. 
Kuvat otti Jani.

Pus te höpötussut,
t.Susu


Follow my blog with Bloglovin

torstai 11. huhtikuuta 2019

Yksityiskohdat Tekevät Kodin

Napsin työkameralla "muutaman" kuvan kotini yksityiskohdista, olokaatten ilosia:

Hiiren Mikki ja hmm...en tiedä onko kuvassa kuollut vai nukkuva vauva. Ainakin saa hyvän keskustelunavauksen jos ei muuta.

Pikkutavarahyllyn värkkäs miehuus, tässä Lomonosovin häntäpuoli koira ja kaveri.

Rakastan wanhoja valokuvia. Simpukka ja leego-jänis lapsuudesta.

Kävin Jyväskylässä synttärien kunniaksi. Sieltä löytyi mm. tuo outo ukkeli.

Timo on niin kuvauksellinen.

Kellon osti Tallinnasta antiikkiliikkeestä. Mustepullo on Fidalta.

Setä, isi ja täti nuorina.

Täti tomera toi syntymäpäiväsaniaisen.

Todella painavan keramiikkapään on iskäpuoleni tehnyt joskus.

mannekenpissin sain mammaltani

Poikien venäläisiä leluja jotka on liian söpöjä leikkeihin.

Nämäkin kukat sain synttärilahjaksi. Kuolleita ovat, ihan kuin me kaikki joku päivä.

Verkonpaino on kirpparilta Salosta. 

Nassesetä-armeija. Jonnet ei muista.

Tämmönen söötti harja ja rikkalapio -systeemi.

Hammastikkuja joita kukaan ei käytä. Vieressä minimortteli ja takana tonttu-ukko.

Kissojen rairuoho. Tuo tipukin on ottanut osumaa Piuhan hampaista.

Söpötti muki jossa kisse, kirpputoreilta ja turuilta.

'Hawoo, kuuwuuko?'

Maatuskan sain tovereilta J ja A, tuliaisena Puolasta.

Joulukoristeet roikkuu vielä keittiössä. Tarjottimille pitäisi kehitellä joku järkevämpi paikka.

Tämän koristeen funktiota en ole vielä tajunnut. Ehkä se on siis vain koriste.

Jostain dyykattu sätkynukke-pinkviini.

Ninka Reitun seinäkalenteri <3

Maustemylly.

Viinilasit ja kahvikupit sulassa sovussa.

Kymmenen centin kirppislöytö.

Tiskiharjan ostin Petroskoista.

Yksi päivä ystävä paukkasi sisään ja toi mulle tämmöset kirpparilta löydetyt heilurilelut. Olin kuulemma tullut mieleen :)

Tässä vähän vanhempaa tuotantoa oleva heiluvainen.

Sarjassamme lapsen taidetta. Vessan ovi on viimeistelemätön, ihan vain kun ei olla saatu aikaiseksi.

Olen onnistunut pitämään tuon kaktuksen elossa jo vuoden. Vaidoin sille ruukunkin, jonka löysin Kontista.

Laivapullo Kontista, vanha valokuva jossa pikkutyttö nukenvaunuineen ja seksykäs pervokuva miekkosesta.

Lapsen taidetta lasin takana.

Isi ja äiti. Apteekin pullo löytyi talon lattian sisältä. Klemmarikin pääsi kuvaan.

Läskiukkelia naarattaa niim maan kamalasti.

Oven päällä olevassa hyllyssä mm. taiteentekokirjoja, korttipelejä ja vinyylisinglejä.

'Maanantai ei mittään, tiistai ei mittään...' Suojelusenkelikin löytyi Kontista.

Lintutötteröä kun heiluttaa kuluu lintusten laulua.

Olisi hauska kokeilla järjestää kirjat aakkos- tai värijärjestykseen. Mut en jaksa.

Aikoja sitten tekemäni nukke. Kuvassa Piuha ja Timo pari vuotta sitten.

Ukkivainaan balalaikka.

Tuota nallea kun kopauttaa kovaa, se vinkuu. Vinkunalle.

Iiiiso maatuska.

Toisen oven päältä löytyy kasa kasetteja.

Kodin ainoa opetustaulu. Piispa Henrikin murha.

Löysin eilen Fidalta pääsiäiskortteja. Kieku ja Kaiku <4

Ihka aito Maija-nukke. Äitini oli töissä Pikku-Maija -lelupajalla, nuo kasvot on hänen käsinmaalaamat

Katse. Nallukat ja nuket nököttää ravintola Wanha Jokelan naulakon päällä.

Suippelo 8 vuotta.

Tämä on lempikuvani vanhemmistani.

Toinen ankka on silleen et Moro, toinen kysyy että Haluatteko puhua Jeesuksesta, vapahtajastamme.

Öppiäinen on ihan kissan karvassa. Travoltan kuva dyykattu.

Eräs toi Huttuselle lahjan Virosta asti. Se on derp-lampas.

Ensimmäinen My Little Ponyni. Nuo kapsäkit sisältävät tuhottomasti roinaa.

Maalaus isästä by pieni allekirjoittanut. Herätyskello ei toimi.

Nuken tein taidenäyttelyä varten. 

Slurps.
Loppukevennys:

Paras yksityiskohta ikuna!