maanantai 9. heinäkuuta 2018

Mökkilaiffii & Koirarakkautta

Meidän Mummon ja Ukin hirsinen kesämökki, tuttavallisemmin MÖKKI sijaitsee Ilomantsin Kivilahdessa, Koitere-järven rannalla. Jokavuotinen Mökkivierailu piti tehdä (siis ei pitänyt kun sai) joten ajoimme sinne lauantai-yöksi halki mutkaisten ja kapeiden sorateiden. Jokapuolella siinti koukeroisia mäntyjä ja mustikanvarpujen päällystämää kalliokivetystä - sekä rumaa, raiskattua avohakkuumaata. (Käy allekirjoittamassa Avohakkuut Historiaan -kansalaisaloite ---> PING) Ukki-rakas kääntyy pyllylleen haudassaan, sellainen on näky meidän rakkaassa Vinkarassa :(


Enihuu, Mökki tönötti vankkana edelleen vanhalla paikallaan ja hiekkaranta sekä rantasauna möllöttivät ennallaan ihan kuin aina -aika ei kulu tai juokse tuossa paikassa. Huttunen-koiru lähti tietenkin messiin, kissat Timo ja Piuha jäivät kotimiehiksi ja -naisiksi vahtimaan taloa. Huttunen täyttää syksyllä 10-vuotta, alkaa jo ikä näkyä silmäkulmissa. Samalla tulee kuluneeksi kymmenen vuotta kun olen sen tuntenut -ihan pikkupennusta asti. Oli ihana tarjota sille taas kerran tämä elämys; vapaana hölköttelyä ja puolukkapuskassa pyörimistä vailla huolta.


Kun katsoin Huttusen iloista eloa, juoksua rantavedessä ja leveää hymynkaltaista, koin suurta rakkauden ja kiintymyksen tunnetta sitä kohtaan. Erottuani aviomiehestäni, sovimme että se jää hänelle ja minä otan kissat (Töppers-koira enolleni), mutta olosuhteiden pakosta jouduin ottamaan sen luokseni kolmisen vuotta sitten. Huttu ei ole helpoin elikko. Se haukkuu. Kovaa. Se pelkää lapsia ja pienikokoisia mummoja. Se ei anna leikata kynsiään. Hetkittäin miltei inhoan sitä, en jaksa jatkuvaa neuroottisuutta. Mutta voi kuinka se onkaan Rakas!


Kepit ovat Huttiksen lempiasioita maailmassa.










Lisää kuvateksti


Ajopuu suussa

Märkyys!
Huttunen ja Hyttynen
 Viimevuotinen mökkibloggaus löytyy täältä, siellä paremmin kuvia itse MÖKISTÄ. Alla muutamia yksityiskohtia tämän kertaisesta olemisesta, johon kuului soutelua orastavassa myrskyssä, ajopuiden keräämistä, ristinollan, hirsipuun ja yatzyn pelaamista sekä järvessä lillumista.

Pikkulintu tekee joka vuosi pesän vanhan mopin päälle takaoven viereen. Nyt olivat poikaset jo lentäneet kotoa, tai sitten oravanpahus käynyt syömässä ne.
Mökin koristusta


Hiukset on taas uuden väriset.



Menomatkalla syrjäiselle rannalle
Kuin sadusta!
Huttuselle löytyi jättikeppi! Mulla on päällä tosi retee mökkitakki
Huttu-parka pelkäsi kotimatkalla niin että huusi. Aallot viskelivät venhettä onneksi rantaan päin.

Piirreltiin iltapuhteiksi toisistamme kuvia.
Sellainen oli mökkireissu. Millasii mökkikokemuksia sulla on? Onko mökkilaiffi ihan blööh vai jeeh? 




Miun ilme.


Pus,
-Susu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti