Tarina kakkimisesta; kuinka usein kakkaan, millaista kakkani on ja miksi helvetissä minä kirjoitan kakkaamisestani julkisesti?
Kärsin toissa keväänä kovista vatsakivuista, ripulista ja ummetuksesta, siihen pisteeseen että menin päivystykseen. Erityisesti aamulla piti rynniä vessaan ripulille, ja iltaisin ummetti niin että olin kaksinkerroin.
Kipuja oli niin vasemmalla, kuin oikealla puolella keskivatsaa. Ultrattiin, otettiin verenkuva jne, ja diagnoosina oli IBS eli ärtynyt paksusuoli eli ärtyneen suolen oireyhtymä. Määräsivät mulle Vi-Sibliniä ja antoivat kouraan tulosteen jossa opastettiin FODMAP-ruokavalioon.
Jaksoin innostua FODMAP:sta sen kaksi viikkoa, Visiblinitkin jäi kaappiin vanhentumaan. Kivut hellitti kýllä sen parin viikon aikana, ja asia tavallaan unohtui. Tiedän että IBS-diagnoosi annetaan kaikille keille ei löydy muuta selkeää syytä esim. vatsanväänteisiin. Joten päättelin ettei mulla ole sitä, ainakaan kovin pahana.
Keväällä 2019 aloitin ruoka- ja elämäntaparemontin, joka on sujunut vähän niin ja näin. Kun tapaamiset ja ruokapäiväkirjanpito palkkaamani pt:n kanssa päättyi, aloin pikkuhiljaa valua siihen samaan kuin aina ennenkin. Epätasaiseen ruokarytmiin. Ensin skippasin aamiaisen, sitten lounaan, ja iltapalan. Se näkyi heti suolen toiminnassa:
Minä ripuloin ihan kamalasti. Välillä kakkapökäle on tiukassa kuin tulppa. Paksusuolta jomottaa ja vihloo kummaltakin puolelta vatsaa. Turvottaa.
Aion Taas KERRAN skarpata ruokailurytmin suhteen, ja lisään aamusmoothien sekaan ViSibliniä kun sitä on mulla kaksi laatikollista tuolla kuiva-ainekaapissa. Yksi minkä olen huomannut auttavan löysään kakkaan, on vähähiilihydraattinen ruokavalio. Taidanpa kokeilla sitäkin. Jos ketä kiinnostaa, voin raportoida kakan koostumusta tänne blogiin tai Facebookiin hehheh.
Mun parisuhteessa on (ensimmäistä kertaa suhdehistoriassani) ihan ok piereskellä ja puhua kakkimisesta. Kunhan nyt ei toisen naamalle hajustele! Me piereskellään aika estottomasti esim. peiton alla nukkumaan käydessä. Siitäpä olen saanut rohkeutta ihan kaikkeen muuhunkin, mikä liittyy suolten toimintoihin. En enää nolostu jo maha murisee, tai kakka jää haisemaan vienosti julkiseen vessaan. Ja uskallan tälleen julkisesti kirjoittaa aiheesta.
Jos vielä joskus hakeudun parisuhteeseen tämän nykyisen mahdollisesti päättyessä, aion tehdä kakka-asiat jo ensitreffeillä selväksi. Mä oon tyttö joka kakkii. Ja tykkää siitä.
Voisin tähän loppuun kirjottaa että moro mää meen ny kakille,
mutta kävin jo tunti sitten. Tuli aika muiskee tuotos, eli niin sanottu kummituskakka.
Se solahti pönttöön näppärästi eikä jättänyt paperiin jälkiä. 10+:n kakkeli siis!
Pus, kakkailemisiin -Susu
(kuvat www.ebaumsworld.com)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti