Synkkääkin synkempi syyskuu meni mölliessä minimuotoisessa masiksessa, mutta kas kun käänsin kalenterin sivun lokakuulle, onkin jo paljon parempi mieli. Miten tähän päädyttiin, pohdin tuossa aamusella. Tässä minun kansantajuiset täsmäneuvot pienen masennuksen taltuttamiseen:
Liiku, lepää ja syöpöttele, eli toimivat kliseet!
(Tai oikeastaan yritä edes vähän.) Minä olen äärettömän huono urheilemaan, koska en tykkää hengästyä ja väsyä, siitäkin huolimatta että endorfiinit ja muut mielihyvähormonit sitä vaatisivat. Siksipä en puhukaan urheilusta, vaan liikkumisesta. Yritä vääntäytyä ensin postilaatikolle, siitä lähikauppaan, ja kierrä pidempää reittiä takaisin kotiin. Tämä voi kuulostaa hassulta ja turhalta ns. terveen mielestä, mutta masentuneelle jo pelkkä ulko-oven avaaminen on mitalin arvoinen saavutus.Minä olen raahautunut laiskanpulskeasti ei-lähimpään kauppaan, olen myös käynyt uimassa järvessä ja vesijuoksua kokeilemassa sekä kävellyt paikkoihin joihin voisi mennä helposti autolla.
Koira on hyvä kumppani masentuneelle -on pakko mennä pihalle vaikka pää kainalossa. Miksei kissa tai joku jyrsivä eläin, valjaat vaan niskaan elikolle ja mars matkaan! Ystävä on paras tuki liikunnassa, yhdessä toisen yhtämoisen kanssa ei jänskätä mennä vaikka ryhmäliikuntatunnille tai ihan vaan kävelylle. Ja minulla auttaa kävelyllä käppäilyyn kuulokkeista pauhaava punkki, jos ei ole kaveria löpisemässä ja pitämässä seuraa.
Uni on masentuneen kaveri ja vihamies. Se ei tule tai tulee liiankin hyvin. Minun nukahtamisvinkkini on mennä sänkyyn vasta väsyneenä, ettei käy niin jotta pyörii siellä hikisissä lakanoissa aamuviiteen asti. Lue vaikka kirjaa (tai mun tapauksessa vauva.fi:tä, mitä en suosittele kellekään). Vaikka uni maistuisi liian hyvin kuten minulla (voisin nukkua sen 16h päivässä), yritä kuitenkin pitää jonkinlainen päivärytmi.
 |
| Haukotus |
Nälkäsenä letuttaa, se on ehta totuus. Syö yksinkertaista perusruokaa tai herkuttele terveellisesti -koska terveellinenkin voi olla hyvvää ja herkkua! Vinkkejä uusiin resepteihin löydät vaikkapa täältä So-Upista. Ja entäs jos ruoka ei maistu, niin kuin minun tapauksessani? Kapseleista saat vitamiinit hyvän olon avuksi, popsi porkkanaa tahi suklaapala iltapalaksi, pidä vaikka mehupaastoa -pääasia ettet ota stressiä ruokailusta mutta saat kuitenkin tärkeät ravintoaineet. (ps. tutkimukset ovat osoittaneet, että mm. omega-3-rasvahapot voivat helpottaa masennuksen ja ahdistuksen sekä jopa kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita, vinkvink)
Tee jotain kivaa ja uutta!
Voimiesi rajoissa; shoppaile (jos oot vähärahainen niin kirpparit ja kierrätyskeskukset on muiskeita), sekstaile (vaikka itseksesi), samoile (metsissä tai kaupungissa), satuile (eli kirjoita tuntosi paperille), silmäile maailmaa uudella tavalla vaikka kameran linssin kautta ja silittele kissaa/koiraa/vauvaa/itseäsi... Pääasia että nautit ilman tunnontuskia!
 |
| Värjää vaikka tukka kirkuvan punaiseksi, IIIKS! |
Pidä taukoa!
Minä pidin viime kuussa lyhyen mutta tehokkaan some-tauon. Poistin itseni Facebookista ja sovelluksen kännykästä, ja huomasin siellä sellaisen huiskean ominaisuuden; oman profiilin voi pistää tauolle viikoksi, kuukaudeksi, tai miksi vaan haluamakseen ajaksi. Tauko raukeaa itsestään määräajan kuluttua. Kätsyä kuin mikä!
Mitä huomasin itsessäni tämän tauon aikana? Katso alempi kohta!
Älä vertaile itseäsi muihin!
Itsensä vertaaminen muihin on yksi nopeimmista ja tehokkaimmista keinoista pahentaa masennusta, aiheuttaen riittämättömyyden tunnetta, epävarmuutta ja huonon itsetunnon. Huomasin olleeni sitä mieltä että kaikilla muilla menee paremmin kuin mulla. Olin kateellinen niille joilla laiffi luistaa, mutta Fb-tauon aikana tajusin että mitäs se on multa pois. Enkä voi edes tietää pintaa syvemmälle naapurin kaiman kummin elämästä, some kun on niin pinnallinen maailma kaikkine hymiöineen ja sydämineen. Eikä minun elämässäni ole mitään valittamista, pitää vaan keskittyä parhaan kykyni mukaan tähän yhteen olemiseen joka mulle on siunaantunut.
Vertaile itseäsi muihin!
Katsoin erittäin voimaannuttavan dokumentin, joka avasi silmäni todella siitä, että miten sairaan hyvin minulla meneekin. Jätän tämän linkin vain tähän.
Aseta tavoitteita.
Päämäärättömyys luo epävarman ja turhautuneen olon. Aseta itselle jokin, vaikka pienikin tavoite. Olen huomannut että elämä maistuu mukavalle kun tulevaisuudessa on jotain mitä odottaa, tai jotain mitä kohti pyrkiä. Unohtamatta kuitenkaan tässä ja nyt elämistä, ja arkisista asioista nauttimista.
 |
| Piuha nauttii uudesta pedistään kotialttarin alla. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti